Vantaan Viertolan  koululla on tapahtunut ampumavälikohtaus  6-luokkalaisten oppilaiden keskuudessa. 

Uutiset tästä tapahtumasta ovat saavuttaneet myös lapset ja nuoret. Tapahtunut herättää monenlaisia ajatuksia ja tuntemuksia.

On hyvä, että kotona jutellaan uutisista perheen kesken lapsen tasoisesti.

On hyvä rajoittaa uutisten toistuvaa selaamista tai lukemista.

Tapahtunut voi herättää mieleen aiemmin tapahtuneita järkyttäviä tilanteita kenessä tahansa ja olo voi tuntua turvattomalta. 

Tarvitsemme silloin läheisten ihmisten läsnäoloa ja turvaa. 

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/nain-autat-toista-kriisitilanteessa/

Näin autat kriisin kohdannutta

• Varmista, että ympäristö on rauhallinen ja turvallinen.
• Kuuntele toista, ole hänelle läsnä.
• Älä painosta kuvailemaan tapahtunutta yksityiskohtaisesti tai analysoimaan tapahtumia.
• Hyväksy toisen ihmisen tunnereaktiot tuomitsematta, vaikka sinun olisikin vaikea ymmärtää niitä.
• Älä täytä tilaa omilla kokemuksillasi, kun tuet toista.
• Anna apuasi arjen sujuvuuteen: auta esimerkiksi kaupassa käymisessä tai lastenhoidossa. Älä kuitenkaan tee kaikkea toisen puolesta.
• Muista syöminen, nukkuminen ja liikkuminen.

Kerro saatavilla olevasta avusta ja tarvittaessa auta hakemaan apua esimerkiksi läheisiltä tai terveydenhuollosta.

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/henkinen-ensiapu/nain-autat-lasta-tai-nuorta-kriisitilanteessa/

Vinkkejä eri-ikäisten lasten tukemiseen kriisitilanteessa

1. Pikkulapsen tukeminen kriisissä

• Fyysinen läheisyys tuo turvaa. Helli ja halaa lasta.
• Pidä yllä säännöllistä ruokailu- ja unirytmiä.
• Puhu rauhallisella ja pehmeällä äänellä. Suojaa lasta kovilta ääniltä ja
  kaoottisilta tilanteilta.

2. Leikki-ikäisen tai pienen koululaisen tukeminen kriisissä

• Anna lapselle tavallista enemmän aikaa ja huomiota.
• Pidä yllä säännöllisiä rutiineja ja aikatauluja.
• Leikki-ikäiset ja sitä vanhemmatkin lapset saattavat täydentää tapahtumia mielikuvituksellaan. Selitä lapselle tarvittaessa, etteivät pahat tapahtumat ole hänen syytään.
• Anna lapselle tilaisuus leikkiä ja rentoutua.
• Tarjoa lapselle hänen kehitystasonsa mukaista tietoa tapahtuneesta, mutta vältä lasta pelottavia yksityiskohtia.
• Anna lapsen olla lähelläsi, jos häntä pelottaa tai jos hän haluaa ripustautua sinuun.
• Muistuta lasta usein siitä, että hän on turvassa.
• Pysy kärsivällisenä, jos lapsi taantuu ikäistään nuoremman lapsen tasolle ja alkaa esimerkiksi imeä peukaloaan tai kärsii yökastelusta.

3. Vanhemman lapsen tai nuoren tukeminen kriisissä

Nuoret hakevat tukea paitsi kotoa, myös kavereiltaan ja netistä. Muilta nuorilta, verkosta ja somesta nuori löytää nopeasti tietoa ja vertaisten kokemuksia samasta tai samantapaisesta tilanteesta.

Aikuisena voit helposti jäädä nuoren omien sosiaalisten piirien ulkopuolelle. Läsnäolosi on kuitenkin tärkeää: turvallisena aikuisena voit auttaa nuorta pohtimaan muiden nuorten kanssa käytyjä keskusteluja ja taustoittaa esimerkiksi somessa vastaan tulleita väitteitä ja tietoja.

Vaikka nuori ei välttämättä heti halua keskustella tilanteesta kanssasi, ole läsnä ja saatavilla.

• Anna nuorelle tavallista enemmän aikaa ja huomiota.
• Auta nuorta ylläpitämään säännöllisiä rutiineja: esimerkiksi nukkumis- ja ruokailuaikoja.
• Tarjoa tietoa tapahtuneesta ja kerro, mitä tällä hetkellä tapahtuu.
• Anna nuoren olla surullinen. Älä odota, että hän pysyy lujana. Hyväksy hänen tunteensa tuomitsematta.
• Kuuntele, kun nuori kertoo ajatuksistaan ja peloistaan. Keskustelu lähtee usein helpommin käyntiin, jos puuhastelette samalla jotain muuta – monelle esimerkiksi kotityöt, liikuntaharrastukset, sauna tai vaikkapa automatka tarjoavat luontevan ympäristön puhumiseen.
• Aseta nuoren kanssa arkeen selkeät säännöt ja odotukset.
• Etsi nuoren kanssa hänelle sopivia tilaisuuksia auttaa ja olla hyödyksi muille.

Milloin kannattaa hakea ammattiapua?

Ihminen voi tarvita apua kriisireaktioidensa käsittelyyn, vaikka järkyttävästä tapahtumasta olisi kulunut jo kauan.

Auta ihmistä hakemaan ammattiapua, jos

• Hän on jatkuvasti ahdistunut, masentunut tai jännittynyt.
• Unettomuus tai katkonainen uni on jatkuvaa.
• Keskittymisvaikeudet häiritsevät arkea.
• Arjessa toimiminen ei onnistu: ihminen ei esimerkiksi pysty syömään, peseytyminen jää toistuvasti väliin tai hän ei pysty huolehtimaan läheisistään.
• Työnteko tai koulunkäynti ei suju.
• Hänellä ilmenee fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä.
• Hänellä ei ole ketään, jolle puhua.
• Ihmissuhteet kärsivät tai ihminen eristäytyy.
• Hän käyttäytyy arvaamattomasti tai menettää helposti itsehillintänsä. Hänellä on ollut mielenterveyden häiriö tai lääkitys ennen järkyttävää tapahtumaa ja hän kokee tarvitsevansa apua.
• Hän on kadottanut elämänhalunsa.
• Hän käyttää liikaa lääkkeitä tai alkoholia.
• Hän puhuu itsetuhoisuudesta, itsemurhasta tai muiden vahingoittamisesta.

 Arviointia  tuentarpeesta  tekevät sosiaali-  ja terveydenhuollonammattilaiset hyvinvointialue Pohteella (oppilashuolto, terveyskeskus) sekä työterveydessä.

• Kiitos, kun jaksoit lukea tiedotteen loppuun saakka.

Limingan koulujen kuraattorit ja oppilashuoltopalvelut

Pohde oppilashuoltopalvelut Lakeus C